♠ Luonnekuvaus
Weybridge's Swanley, tuttujen kesken Wanni, saapui Harbowtoniin kasvattajatallinsa Weybridgen kasvattimarkkinoilta. Swanley oli tamma, joka todellakin erottui joukosta: Hienon, hieman harvinaisemman suvun ja mukavanoloisen luonteensa lisäksi tamma oli henkeäsalpaavan upea myös ulkonäöltään. Wanni oli aikaisemmin asunut ja vielä kilpaillutkin jonkin verran Suomessa, mutta palautunut jostakin syystä takaisin kasvattajalleen Englantiin. Laittakaa vain pakettiin, tämä tamma lähtee Harbowtoniin!
Wannia hyvin vaikea luonnehtia, sillä suurikokoinen, rautias tammamme omaa todella paljon mielenkiintoisia luonteenpiirteitä, joita löytyy päivä päivältä aina vain lisää. Kuvauksia tammasta löytyy varmaankin aivan yhtä paljon kuin on ratsastajiakin, sillä Wanni tuntuu käyttäytyvän jokaisella ihmisellä hieman eri tavoin.
Jos Wanni vain osaisi puhua, antaisin mieluusti sen kertoa itse itsestään. Mitenhän tamma sen tekisi? Ehkäpä se sanoisi olevansa hyvin vaikea ratsastettava, tai sitten se kuvailisi itseään idioottivarmaksi hevoseksi.
Omasta mielestäni Wanni on sekä luonteeltaan että koko olemukseltaan hyvin mielenkiintoinen hevonen. Toisaalta se on hyvin kiltti, ihmisrakas ja ystävällinen, toisaalta taas hyvin ailahteleva ja jopa hieman arvaamatonkin. Itse se tosin voisi olla aivan eri mieltä tästä - ymmärrät lukijana varmaankin, miksi tästä tammasta on niin vaikea kertoa!
Wannin yksi erikoinen piirre löytyy mitä ilmeisimmin sen yleisolemuksesta: Monet saattavat luulla Wannia ensinäkemältä oriksi, mikä jaksaakin huvittaa tallityöntekijöitä kerta toisensa jälkeen. Mutta tosiaan, onhan Wanni hiukan orimaisen näköinen, eikä se luonteeltaankaan ole lainkaan niin diivamainen kuin esimerkiksi toinen tallimme weybridgeläinen
Linne. Koskaan se ei kuitenkaan näytä kovinkaan loukkaantuneelta silloin, kun joku erehtyy kysymään, onko Wanni ori vai tamma - ehkä se päin vastoin tuntee olonsa arvostetuksi hieman poikatyttömäinen maine harteillaan?
Hoitaessa Wannin ihmisrakas ja ystävällinen puoli tulee hyvin esiin. Wanni on erittäin kärsivällinen hevonen, jonka voi huoletta antaa lapsellekin harjattavaksi. Näin ollen kokeneemmalla harjaajalla tuskin on ongelmia tamman kanssa - kaviot nostetaan rutiininomaisesti, satulavyötä saa rauhassa kiristää eikä suitsituksessakaan tule useinmiten ongelmia.
Vettä Wanni kuitenkin tuntuu hieman pelkäävän. Jotta Wannin voisi pestä, on veden oltava juuri sopivan lämmintä, vedenpaineen täytyy olla juuri oikea eikä vesiletkun suhinakaan ole ihan Wannin mieleen (muistuttaakohan se liikaa käärmettä?). Shampoonakin tuntuu kelpaavan paremmin omenantuoksuinen luksushevosshampoo kuin lähimarketin mäntysuopa...
Kuten sanottu, tamma osaa olla hyvin moninainen ja ailahtelevainen - ratsastaessakin. Toisinaan se saattaa kulkea kevyesti kuolaimella ja liikkua kuin ajatus, toisinaan tamman etukaviot eivät millään tunnu pysyvän maassa. Joskus taas Wanni saattaa tuntua todella haluttomalta tekemään sitten mitään. Wanni siis tarvitsee satulaansa ratsastajan, joka tietää varmasti minne ollaan menossa, tapahtui sitten mitä hyvänsä.
Maastoon ei tämän tamman kanssa kannata yrittää. Wannia kun ei yksinkertaisesti saa ratsastettua metsään - ainakaan yksin. Heti, kun tamma tajuaa kävelevänsä pois tutulta tallipihalta pelottavan oloiseen kuusimetsään turvanaan vain onneton ratsastaja, se iskee jalkansa maahan ja yrittää luikerrella takaisin kotiin keinolla millä hyvänsä.
Kuka sanoi, että nelisukkaisesta hevosesta ei tule kilparatsua? Wannin kanssa tämä ei ainakaan päde, sillä tamma on kilpailuissa kuin karhu vatukkavarkaissa - täysin omassa elementissään. Se ei tunnu stressaavan kilpailuja pätkääkään, eikä muiden hevosten tai ihmisten jännitys saa sen mielenrauhaa järkkymään. Matkustaminen Wannin kanssa ei myöskään ole mikään ongelma, päin vastoin: Tamma tuntuu itse asiassa nauttivan matkustamisesta. Tämän vuoksi Wanni on myös hyvä matkakaveri niille hevosille, jotka jännittävät hieman enemmän matkaamista.
Muiden hevosten seurassa Wanni on sopuisa ja huolehtivainen äitihahmo, joka ei sitten tunnu häiriintyvän niin millään - vaikka naapuritarhassa hirnuvat toiset hevoset yrittäisivätkin ärsyttää sitä keinolla millä hyvänsä. Liian lähelle kuitenkaan ei saa tuppautua, ja näykkijät sekä potkijat saavatkin huomata nopeasti, ettei Wannikaan ole mikään lällykkä.
Tarhasta tai laitumelta haettaessa Wanni on useimmiten helppo hevonen, jonka luokse ei tarvitse kuin kävellä. Joskus se kuitenkin saattaa olla tylsistynyt ja päättää heittää vähän huumoria tylsään päivään - tietenkin juoksuttamalla tallityttöjämme ympäri laidunta. Taluttaessa Wanni yleensä kävelee aivan rauhallisesti (joskus liiankin rauhallisesti, etenkin silloin kun taluttajalla on kiire) taluttajansa vierellä. Jos Wanni kuitenkin säikähtää tai hermostuu jostakin, kannattaa taluttajan pitää tammassa kovaa kiinni - Wannin kun ei tarvitse parjoakaan riuhtoa, niin se onkin jo saanut ryöstettyä taluttaja-paraltaan vallan.
